Melontaan liittyvät tekniikat jäävät monelta melojalta pelkästään melontakurssin varaan. Sen jälkeen melotaan vaan suoraan eteenpäin ja kaikki muu jää unholaan. Eihän siinä ole mitään pahaa, eikä kaikkien tarvitse olla tekniikka guruja, mutta oman turvallisuuden takia pitäisi kyllä olla kiinnostunut tekniikka harjoittelusta. Monelta seuralta puuttuu tämä jatkokouluttautumis mahdollisuus. Halliharjoituksia on talvella, mutta niihin osallistuu usein vain ne, jotka tekniikkaa harjoittelevat myös kesäisin. Oman turvallisuuden kannalta luulisi tämän kiinnostavan jokaista melojaa. Erikseen on sitten ne sankarit, jotka menevät vesille ihan ilman mitään kokemusta tai koulutusta. Tässä korostaisinkin vuokraamoiden vastuuta siitä kenelle kajakkeja vuokraavat. Tuossa on kajakki ja mela, rahat tänne ja vesille. Ei edes varmisteta sitä osaako henkilö meloa. Kenen on vastuu jos jotakin sattuu? Ei ainakaan sen vuokraajan ilmeisesti tai sitten on vakuutukset kunnossa. Aikalailla vastuutonta toimintaa tuntuu osalla olevan, ei tosin kaikilla ole näin.

Melakelluke on hyvä apulainen monessa harjoitteessa.

Harjoituksen puute ei voi olla kiinni siitä että siihen ei olisi mahdollisuuksia. Enemmänkin se on kiinni halusta, mukavampi on meloskella kuin molskia. Erittäin hyviä animaatioita tekniikoista löytyykin Kayak.Paddling.net sivuilta. Aloittelijat suorittavat EPP1 tason, joka takaa sen että osaa perustaidot. Se minun mielestäni kuitenkaan riitä vielä siihen että voisit lähteä, varsinkaan yksin, melomaan turvallisesti. Jokaisen retkimelojan pitäisi olla vähintäänkin EPP2 tasoinen, jotta selviää muuttuvissa olosuhteissa edes auttavasti. Tietysti siinä tulee mukaan myös monta muuta muuttujaa, jotka pitää ottaa huomioon. Joki, järvi ja meri ovat kaikki niin erilaisia keskenään, joten niiden erikoispiirteet pitää tietää kun näissä ympäristöissä liikkuu.

Tuennat on varmati ne kaikkein eniten käytetyt tekniikat melonnan jälkeen. Ne olisi syytä osata ja niitä pitäisikin harjoitella kokoajan. Mielummin joka kerta kun lähtee melomaan. Minulle yksi opettaja neuvoi, että tee joka kerta ensin 5 minuuttia tekniikkaharjoittelua, niin lihakset sopivasti lämpeävät melontaa varten. Samalla tulee kerrattua ne tärkeät perustekniikat. Edelleenkin teen tämän ohjeen mukaan joka kerta kun vesille menen.

Yleisin kysymys yleensä on se että osaatko eskimokäännöksen? No joo osaan kyllä, harjoituksissa se on tullut, mutta ne muutama kerta kun se olisi pitänyt tehdä oikeasti ei ole noussut ylös tai en ole edes yrittänyt. Sitä pitää siis vielä harjoitella niin paljon että menee selkärankaan sekin asia. Varsinki allokossa se tuntuu olevan hankala meikäpojalle.

Tästä lähtee eskimokäännös …

Puoli eskimon osaa kaikki …

Nouseeko ?

Loppurutistus !!

No niin ja nyt on taas helpompi hengittää.

Kun on tuon käännöksen oppinut niin onkin aika hioa tuennat niin hyviksi, ettei käännöstä joudu tekemään. Käännöksestäkin on useita eri versioita, joten opeteltavaa riittää kyllä useammallekin kesälle. Merivedessä harjoittelu on mielekkäämpää kun järvivedessä. Veden suolaisuus ei ärsytä nenänlimakalvoja kuten järvivesi tekee. Harjoittelussa on kuitenkin hyvä käyttää laseja ja nenäklipsiä, eikä korvatulpatkaan ole pahitteeksi. Toki kannattaa tehdä käännöstä myös ilman näitä varusteita ns. sokkona, kokemus on silloin aivan erilainen. Harvemmin sitä uimalasit päässä ja nenäklipsi nenässä melotaan.

Jos kuitenkin käy niin että ei pääsee eskimolla ylös ja joutuu veden varaan on vedestä noustava ylös esimerkiksi melakelluketta hyväksi käyttäen. Se on pieni mutta hyvä turvaväline jonka käyttö on hyvä opetella. Siinäkin on omat niksinsä varsinkin virheensä kuten voit todeta tästä videosta.

EPP3 taitotaso on jo vaativampi ja sen suorittamiseen tarvitsee paljon harjoitusta ja kokemusta. Itse olen siihen liittyviä tekniikoita harjoitellut ja saanut opastusta. Uusia asioita siinä eteen tulee ja niiden suorittamisen omaksumiseen menee aikaa. Harjoitella siis pitää.

Sivuttain siirtyminen liikkeessä eli ”hanging draw”

Yksi mielenkiintoisimmista tekniikoista on ollut ylätuki liikkeestä, joka minulla on ollut lähinnä sukelluksiin nopeasti – liike. Jotenkin vaan se lavankulma on aina ollut väärä ja liike on ohjautunut kohti pohjaa.

Tekniikoiden osaaminen yhdessä turvavarusteiden kanssa antaa hyvät mahdollisuudet turvalliseen melontaan. Kokemus, tieto ja ennakointi yhdistettynä malttiin on sellainen paketti joka pitäisi löytyä kaikilta vesillä liikkujilta. Väärällä hetkellä väärässä kohtaa otettu riski tai päätös, voi koitua kohtalokkaaksi hyvinki nopeasti. Tämä on syytä muistaa myös harjoittelussa. Kaverin kanssa on mukavampi harjoitella ja myös turvallisempaa. Toinen voi myös kuvata mitä teet. Siinä usein huomaa sellaisia virheitä joita et oleta tekeväsi.

Harjoituksen päätteeksi on mukava siirtyä saunan lämpimään rentoutumaan.