Talven sateisina iltoina suunnittelin melontaa, jonka kohteena olisi Utö. Suomen eteläisimpiä saaria ja tietysti samalla myös altis huonolle kelille suurten avovesien vuoksi. Muutama kaveri innostui asiasta myös joten päätimme lähteä porukalla. Ajankohdaksi valikoitui helatorstai viikonloppu. Reittivaihtoehtoja oli aluksi useita kuten myös aloituspaikkoja. Loppujen lopuksi päätimme lähteä liikkeelle Korpoströmin vierasvenesatamasta. Ilta oli jo pitkällä kun saavuimme satamaan mutta ensimmäiselle illalle oli varattu melontaakin vain tunniksi. Kajakin pakkaaminen pitkän talven jälkeen oli taas ihan uutta kauraa, niinkuin ei olisi ikinä ennen sitä tehnyt. Aikalailla tasapainoiseksi ne kuitenkin saatiin ja olihan seuraavana aamuna mahdollisuus korjata tilannetta.

Lähdön tunnelmaa.

Nyt minullakin oli mahdollisuus käyttää purjetta retkellä. Viime kesä meni vierestä seuratessa muutamia syksyisiä kokeiluja lukuunottamatta. Iltamelonta auringonlaskiessa on aina hieno kokemus. Ensimmäiseksi leirikohteeksi valitsimme Konungsskär retkisataman. Se saisi kelvata meille kun oli kelvannut aikoinaan itse Mannerheimillekin. Saari oli kaunis ja siellä oli myös autiotupa, jossa yövyimme. Olihan se hienoa istuskella kynttilän valossa viettämässä iltaa ja nauttia muutama lasi viiniä. Luksusta nukkua sisällä yläpetillä lämpimässä tuvassa.

Konungsskär autiotupa iltahämärässä

Aamu näytti selkeältä joskin taas säätiedoituksen mukaan olisi tuuli voimistumassa. Se nyt olisi sitä tavanomaista tuuria joka tuntuu reissuja piinaavan, varsinkin jos hamuaa vähänkin ulommas rannikosta !! Tai sitten pitää lähteä ilman myrsky-Paasoa. Jotenkin se tuulimagneetti sillä miehellä toimii. Ennen lähtöä saatiin vielä pieni näyte siitä miten ilma saarisrossa muuttuu nopeasti – sadekuuro pyyhkäisi yli yhtä nopeasti kuin saaren takaa ilmestyikin. Saaren historia on pitkä ja viereiseen saareen johtava silta oli jo aikaa nähnyt.

Vanha silta Birsskäriin

Päivän melonta tulisi suunnitelmien mukaan menemään Nötön kautta Björkön retkisatamaan. Matkalla tuuli yltyi ja hieman ennen Nötön satamaan menevää väylää käännyimme suojaisemmalle reitille. Tuuli ja aallokko nousi sen verran korkeaksi että oli turha ottaa riskejä, varsinkin kun ei ollut pakko mennä tuulen puolelta. Lisäksi keli oli kokoajan huonontumassa joten Nötön satamasta olisi tuskin sitten päästy suosiolla eteenpäin. Tässä pieni videopätkä hetkeä ennen kuin käännyimme suojaisemmalle reitille. Sinne olikin kiva mennä hyvällä myötätuulella.

Matka sujui aurinkoisessa mutta tuulisessa säässä.

Suojaisemmassa paikassa olikin hyvä nauttia lounasta.

Reitti valinta oli hyvä sillä nyt melonta oli mieluisampaa kuin kovassa tuulessa, varsinkin kun kaikilla ei ollut purjetta käytössä. Björkössä ei ollut tullessamme ketään muuta, suojaisa satama oli siis kokonaan meidän. Toki aavistuksemme osui oikeaan, muutama muukin halusi tulla sinne suojaan, tuulta oli luvattu yli 10 m/s. Tässä vaiheessa oli selvää että Utö tulisi olemaan meille tällä reissulla saavuttamaton kohde. Vaihtoehtona olisi ollut että menemme sinne meloen sivumyötäisessä ja yhteysaluksella takaisin mutta kun olimme tulleet melomaan emme tätä vaihtoehtoa edes harkinneet. Retkimelonta on nautintoa ja pitää myös olla aikaa katsoa ympärilleen. Björkössä on upea luonto ja luontopolku. Saarella löytyy sisäjärvi joka on eriytynyt merestä maannouseman ansiosta, paljon saaristossa harvinaisia kasveja unohtamatta upeaa merinäköalaa.

Insjön

Siellä se Utö on taivaanrannassa.

Päivä oli todella aurinkoinen ja lämmin, ainakin kunnes nousi ylös kalliolle. Tuuli oli kylmää mutta sataman suojassa siitä ei ollut mitään tietoa. Retkituolissa ilman paitaa istuskellessa tuli nähtyä joutsenten parittelu. Siitä oli hellyys kaukana oli se sen verran rajun näköinen hyökkäys. Uros lensi suoraan naaraan selkään ja melkein hukutti sen. Tapahtuman johdosta naaras meni rantaan puiden suojaan ja suki itseään kuntoon lähes tunnin. Yllättävää että pääsimme aivan viereen ottamaan pari kuvaan sukimisesta.

Joutsen naaras sukii itseään puiden suojassa.

Seuraavana aamuna jatkoimme matkaa. Tuuli oli jo laantunut mutta aallokko oli vielä voimissaan. Suuntasimme kohti Nötön satamaan ja samalla näkisimme mikä on tilanne avoimella vesiosuudella. Kuoppaista oli mutta laantumaan päin.  Nötön sataman kauppa oli auki joten jäätelöä oli pakko ostaa, onhan se melojan peruselintarvike. Lounastimme Boskärissä ja kiersimme myös siellä olevan luontopolun. Saarella laiduntaa lehmiä jonka ansiosta on saatu palautettua ja pelastettua niittykasveja jotka muuten eivät kasvaisi siellä. Todellakin hieno paikka.

Boskär ja taustalla näkyy Berghamn.

Ruokatauon ja saarikierroksen jälkeen meloimme läheiseen Berghamiin yöksi.

Berghamn ranta oli kivinen.

Telttojen pystytystä tuli seuraamaan myös metrinen kyy. Jonkin verran meillä oli erimielisyyttä siitä saako se olla meidän kanssa vai ei. Yhteisesti kuitenkin päätimme, että se luikertelee meidän saattaessa sivummalle. Tälläkin saarella on laiduntavaa karjaa joka ei ollut ilmeisesti vielä tuotu sinne mutta viime kesäiset miinat oli olemassa. Luontopolku kierteli pitkin kallioita ja tarjosi hienot näkymät seurata auringon nousua.

Sunnuntaina meloimme takaisin Korposrömiä. Matkalla oli suurehko selkä ja iso laivaväylä. Aaallokko oli kuitenkin vielä kohtuullinen joten turvallinen reitti valinta oli ylittää väylä Kalvholmin kohdalta. Loppumatka melottiin saarten suojassa satamaan. Enään olisi aikaa vievä kotimatka edessä. Moni muukin oli ollut helatorstain vapaat saaristossa, sen verran pitkät oli lautta jonot. Tämä retki tarjosi niin hienoja paikkoja että sinne on päästävä melomaan uudestaan.

Matalaa katajaa Björkön kallioilla.