Suomalaiselle on helppoa kyseenalaistaa kaikki itselle uusi ja outo. Minä se en ole siinä mikään poikkeus. Eteeni tuotiin hassun näköinen häkkyrä jota sanottiin retkituoliksi. ”Istu siihen ja kokeile” minulle sanottiin. ”Eikö näitä ole miehille tarkoitettuja?” vastasin, sen verran näytti putkirimpula olevan heikonnäköistä tekoa. Epäilyistä huolimatta varovasti tuolille istui ja varoin laittamasta kokopainoa sille. Olishan se ollut noloa, jos olisi vaikka hajonnut kesken testin. Loppuviimeksi minä semmoisen kuitenkin Partioaitasta hommasin, vaikka en todellakaan ollut vakuuttunut. Helinox ja minä aloitettaisiin nyt sitten yhteinen reissumme, kuinkahan pitkä se lienee?

Suur-Pisin leiripaikassa päästiin testaamaan ensimmäisen kerran tuoleja.

Tuoli menee pakattuna todella pieneen tilaan ( 35,5 x 10,2 x 12,7 cm ), eikä se ole painollakaan pilattu 0,85 kg. Se on oikea insinöörityön ihme. Runko on koottuna palasia alumiiniputkia jotka yhdistää naru. Hetken kun sitä ravistaa on tuolinrunko koossa. Sitten vaan istuinkangas paikoilleen ja istumaan. Sen luvataan kestävän 145 kg, joten itselläni pitäisi olla kyllä varmuuskerrointa riittävästi. Minun alla on moni tuoli antanut periksi, lienenkö levoton istuja vai mikä on syynä. Päätin että jos tuoli rannikkomelontareissun kestää sen täytyy olla hyvä. Hyvä oli ja piruvie on edelleenkin ehjänä, vaikka aikalailla reilusti siinä istuin. Juu yritin saada pettämään edes jostakin, minä vs Helinox 0 – 1.

Maisemia on mukava katsella tuolissa istuen.

Olen kärsinyt siitä selkä kipeytyy ja kangistuu kun istuskelee maassa tai kivellä pitkään. Asento ainakin minulla on ollut hieman lyhistynyt. Niin tässä kohtaa kaikki tosi retkeilijät älähtää, että luonnossa pitääkin istua kannonnokassa jne. Juu olen nuo jutut kuullut moneen kertaan. Myös ilmatäytteisestä patjasta, kuinka turha kapistus se on, ja kuinka reissussa pärjää pelkällä solumuovipatjalla. No tosi retkeilijät saa pärjätä kunhan minun ei tarvitse. Jos tuntuu mukavalta nukkua tai istua niin miksipä sitä ei itselleen sallisi. Minä ainakin voin todeta että itselleni tuo Helinox on tuonut pientä luksusta retkeilyyn ja kuivan persmuksen.

Paikkaan kuin paikkaa jakkara sopii.

Tuosta tuotteesta löytyy myös youtube video jossa tuolin kasaamista ja käyttöä voi katsoa. Oikeastaan yksi ominaisuus tarvitsi hieman parannusta. Siihenkin Juho keksi näppärän keinon. Tuolin jalat uppoavat pehmeään maahan helposti. Savisessa maassa ne jäävät, jopa maahan kiinni kun tuolia nostaa. Tähän toimivaksi avuksi oli tennispallot, joihin oli porattu reikä. Ne kun painoin jalkoihin eipä enään upottanut, ainakaan niin syvälle. Ja pallot mahtuu vielä pakkauspussin sisään.

Tennispallot tuolin jaloissa on mukava pitää sadetta.

Tuolille on helppo kerätä leiriä purkaessa makuupussit ym pakaasit. Siinä ne pysyy kuivana ja on helppo kantaa tuoleineen päivineen kajakille. Itse käytin tuolia rannikkomelonnaa aikana leirissä oikeastaa kokoajan. Se koottiin ensimmäisenä ja purettiin viimeisenä. Suosittelen testaamaan tuolia ja heittämään ennakkoluulot romukoppaan. Itse olen hankintaan erittäin tyytyväinen. Eipä kai sitä ole turhaan valittu Outdoor Adventure Accessoryksi 2013 IPSO-messuilla Münchenissa parhaaksi tuotteeksi.

Minun ja Helinox-tuolin seikkalut jatkuvat.

Tiukka leiripaikka. Härkäletto