Ansaittua lepoaikaa otimme suunnitellusti Kokkolassa. Oltiinhan sitä kiskottu yli 300 km edellisestä tauosta Porissa. Aikomuksena oli käydä  kajakkiemme syntysijoilla. Meitä olikin tehtaan edustajat vastassa jo ennen rantautumista. Tulivat moottoriveneellä vastaan aivan määränpäämme Villa Elban nurkilla. Virvokkeiden nauttimisen jälkeen otimme kajakit rannalle ja tarvittavat tavarat mukaan. Sauna ja grilliruoka kutsui. Tuli samalla tutustuttua myös paljasjalka vesihiihtoon. Itse ei todellakaan kokeiltu mutta euroopanmestarin mallisuoritusta saatiin ihailla. Yövyimme kajakkitehtaan lähellä olevassa hostellissa. Miten mukavaa olikin nukkua lakanoissa saunapuhtaana.

Eri vaiheissa olevia kajakkeja ja purkkareita.

Aamulla pääsimme sitten katsomaan miten kajakkeja valmistetaan. Oli todella mielenkiintoista päästä keskustelemaan tekijöiden kanssa. Monta työvaihetta pitää sisällään kajakin rakentaminen. Mielenkiinnolla olisi voinut istua vieressä katsomassa vaikka koko päivän. Haimme myös omat kajakit tehtaalle pieneen huoltoon ja kuivatukseen varsinkin kamojen osalta.

Illalla saimme kutsun Kokkolan kaupungin vieraaksi Mustakari Memories festivaaleille. Tarjoilut olivat ensiluokkaista ja keskustelut todella mielenkiintoisia. Huikea ilta kertakaikkiaan ja paljon kiinnostuneita ihmisiä kuulemaan retkimelonnasta. Tokihan Suomen rannikonmelojia Kokkolassa valmistetuilla kajakeilla ei ihan yhtenään satu tulemaan paikalle.

Lauantaina nukuimme pitkään. Aamupalan jälkeen unta lisää ja sitten kajakkiemme kimppuun. Kun ne oli huollettu lähdimme Pietarsaareen ottamaan vastaan 7 sillan retkimelonta tapahtuman melojia. Olosuhteet oli heilläkin muuttuneet huonoiksi joten osa porukasta joutui rantautumaan jo aikaisemmin. Vajaa puolet eli kokeneemmat pystyivät tulemaan reitin kokonaan loppuun asti. Hieno oli kuitenkin olla paikalla tapaamassa seudun aktiivimelojia.

Huomenna aamulla lähdemme taas eteenpäin. Seuraavaksi lepäämme sitten Torniossa – jos kaikki mene putkeen.