Missä menee meren ja taivaan raja.

Päivän mittaan oli luvattu ukkosta. Aamusta näytti kuitenkin siltä että se pysyisi mantereen puolella. Se kun ei yleensä tule avomerelle. Otimme suunnaksi Stubbenin majakan. Loppumatka mentiin hippulat vinkuen. Nyt se ukkonen päätti tulla merelle. Saatiin kajakit rantaan joten kuten. Miten missään ei oteta melojia huomioon vaan kaikki rannat varustetaan panssarieste kivillä. Vanhassa kalastaja kylässä löytyi pieni katos jossa hörppimään kuumaa teetä samalla kun ukkonen menisi ohi. Myräkän jälkeen matka jatkui kohti mannerta. Muutimme suuntimaa hieman sisemmäs jotta olisi mahdollisuus mennä ukkosta turvaan. Keskellä selkää ei olisi paras paikka ottaa ukkosta vastaan.

Ulappaa löytyy täältäkin

Melonnallisesti päivä oli helppo joskin pitkä aika edellisestä lepopäivästä alkoi jo painaa ja tuntua erilaisina kipuna kehossa. Viimeisenä niittinä väsyneille matkaajille tarjosi Pietarsaaren edustalla rahtilaivan odotus ja kivinen sumppu jonne jouduttiin majoitus saarta kiertäessä. Kun sumpussa päästiin niin kivien koko hiekkarannalla oli sitä luokkaa että niihin törmää vain tahallaan. Talonkokoisia kun olivat. Seuraavana päivänä tavoitteena olisi Kokkola ja pari lepopäivää.

Kiivikkoinen hiekkaranta