Suoraan sanoen pusikoista herättiin, sen verran pieni pläntti illalla väsyneenä oli valittu leiripaikaksi. Aamuaurinko kuitenkin paistoi mukavasti. Päivän sää ennustekin oli lupaava, joskin matkan aikana on useaan kertaan todettu että ei ole pitänyt paikkaansa merellä ennusteet.

Mietimme suoraa etenemis vaihtoehtoa eli suuntiman ja 38 km päässä olisi rantaa edessä. Lähdimme kuitenkin loivemmin joskin pitkiä ylityksiä tuli tässäkin. Ukkosta varoen, ei kuitenkaan tullut. Sakea merisumu kuitenkin nousi. Sen verran tiivistä se oli että näkyvyys oli vain muutamia kymmeniä metrejä. Piti suunnistaa pelkästään GPSn varassa, molempien, jos satutaan eksymään toisistamme. Yllätys oli että sumu loppui kuin esiripun olisi auennut. Taakse jäi sumuverho ja edessä aivan kirkasta auringon paistetta. Olimme matkalla Santapankki nimiselle saarelle. Matalikko ympäröi tätäkin saarta pitkältä etäisyydeltä. Täytyy sanoa että näin kauniissa paikassa ei usein tule käytyä. Eikä täällä varmaan kovin usein muutkaan koska matkaa mantereelle yli 20 km. Keskellä ei mitään, paitsi tietysti merta.

Lounastauon jälkeen suuntasimme Härkälettoon jonka varaan latasimme yöpaikan löytymisen. Retkisatamaan uimarantaan sopi todella kompaktisi teltat ja kajakit. Kulkeminen kivenlohkareiden välissä olikin sitten jo hieman hankalampaa. Pitkän päivän päätteeksi uni tuli vaikka oli kivi tyynynä.